Perusperiaate

Keskeinen idea kokonaisuudessa on rakenteen jakaminen piilossa olevaan, teknisesti vaativaan massatuotanto-osaan ja melko vapaasti valittavissa oleviin näkyviin osiin. Kyseiset näkyvät osat ( varsinkin seinät ja ikkunat) voivat olla joko teollisia tuotteita tai käsin tehtyjä hyvinkin mielikuvituksellisia uniikkikappaleita. Ja kaikkea siltä väliltä.

Hollantilainen N. J. Habraken esitti jo 70-luvulla rakennuksen jakamista tuki- ja muunto-osaan. Tukiosassa olisi tekniikka ja nimensä mukaisesti esim. kantavat rakenteet, kaiken kaikkiaan sellaiset osat, joita joko ei voi kohtuudella muuttaa valmiissa rakennuksessa tai joiden kanssa toimiminen vaatii huomattavaa erikoisammattitaitoa. Samaa ajatusta pyritään viemään tässä pidemmälle siten, että tukiosa olisi parhaimmillaan täysin vakiorakenteinen. Tukiosa eli välipohja ja talotekniikka jäävät piiloon. Ne eivät käyttäjää juuri kiinnosta eikä tarvitsekaan, mutta niiden teknisten tehtävien tulee hoitua moitteettomasti. Kyseessä on ikään kuin hyvä tarjoilija, joka on huomaamaton, mutta aina paikalla kun tarvitaan.

Näkyvissä osissa tilanne on erilainen. Niiden mahdollisimman suuri muuntelumahdollisuus tuo paitsi rakennuksen mukautuvuuden erilaisiin ja vaihtuviin käyttötarkoituksiin, myös ikään kuin itsestään, rakennusten käyttäjien itsensä tekemänä tai teettämänä, eloisan kaupunkikuvan. Jos täysi vapaus julkisivuissa ym. tuntuu vievän toteutuksen liiaksi kohti sillisalaattia ja harmonian puutetta, voi esimerkiksi väri- tai materiaalimaailmalle asettaa kaavoituksessa rajoitteita samaan tapaan kuin kaavoituksessa yleensäkin.

Arkkitehtuurille järjestelmä mahdollistaa suuria vapauksia. Erikoiskohteissa toki koko rakennuksen suunnittelu täysin vapaasti, kantavia rakenteita ja tekniikkaa myöden , on vapautta suurimmillaan. Mutta, käytännössä tämä saattaa johtaa korkeampiin kustannuksiin, jolloin jostakin joudutaan tinkimään. Tässä tavanomaisessa tilanteessa näkisin, että kannattaa pudottaa kustannuksia vakioimalla näkymätön osa ja sallimalla edelleen arkkitehtoninen vapaus näkyvissä osissa. Korostan siis vielä, että kyseessä on rakennuksen näkymättömissä olevan osan vakiointi, ei ulkoasun yhdenmukaistaminen.

Piilossa olevan osan vakioinnilla ja tehdasvalmisteisuudella voidaan hintaa pudottaa ja laatua parantaa. Väite etenkin laadun osalta voi vaikuttaa kovalta, joten perustelu on paikallaan:

  • Valmistus kuivissa sisätiloissa ja kuiva rakennustapa (ei valujen kuivumisen odottelua ja kiirehtimistä) vähentävät huomattavasti kosteusvaurioriskiä
  • Rakennuspaikalla työskentely säälle alttiina on minimissään
  • Sarjavalmisteisena ratkaisut on mahdollista suunnitella ja testata huolellisesti (suunnittelukustannus jakautuu useammalle lopputuoteyksikölle)
  • Raaka-aineiden ja osien hankinnassa sekä varaston hallinnassa voidaan saavuttaa skaalaetuja (vähän osia, nopea kierto, menekin ennakoitavuus)
  • Valmistuksessa esimerkiksi mittaukseen ja paikan päällä tehtävään suunnitteluun kuluva aika jää pois
  • Tuotantoa voidaan automatisoida ja muutenkin virtaviivaistaa
  • Välipohjalaattoja voidaan tehdä joustavasti varastoon ja näin tasata tuotannon ja kysynnän vaihteluja, koska vakiointi nopeuttaa varastokiertoa verrattuna tilanteeseen, jossa olisi paljon erilaisia malleja.
  • Kokonaisten laattojen tai niiden osien kauppa vapailla markkinoilla on sujuvaa, kunhan menetelmä saavuttaa hiukan tunnettuutta
  • Huolto-oppaisiin, havainnekuviin ja verkossa olevaan materiaaliin voidaan panostaa toteutukseltaan vaihtelevia kohteita enemmän. Selkeät havainnekuvat ym. ohjeet auttavat kaikkia rakenteen kanssa tekemisissä olevia. Rakenteen täydellisen digitaalisen kopion eli digitaalisen kaksosen tekeminen on kustannustehokasta.
  • Ammattilaiselle huolto on helpompaa, koska rakenne kaikkine yksityiskohtineen ja ominaisuuksineen tulee nopeasti tutuksi, eikä kulloistenkin yksilöllisten ratkaisujen selvittämiseen kulu aikaa
  • Lattian betoniset muotolaatat voivat olla korvattavissa ainakin joissakin kohteissa myös puupohjaisilla tai kierrätetyillä materiaaleilla. Eri materiaalien ja muotojen helppo kokeiltavuus antaa tähän hyvät lähtökohdat.