Ilmanvaihto

Ilmanvaihtokone voi sijaita esimerkiksi laatan päädyn ja pitkittäispalkkien välisessä tilassa. Tilaa ei ole paljon, mutta pienimmille koneille riittävästi.

Poistoilma otetaan läpiviennillä lattian kautta. Jos poistoilmaventtiili halutaan yleiseen tapaan ylös, sinne johtava putki voi olla esimerkiksi väliseinäelementin sisällä.

Tuloilma johdetaan huoneeseen ikkunan edestä lattianrajasta, jolloin kanavavedot ovat lyhyitä. Toki myös muut sijoitukset ovat mahdollisia. Palkkiväleissä voidaan viedä myös ilmanvaihtoputkia ja myös tuloilmaputki on asennettavissa väliseinäelementin sisään niin haluttaessa.

Jäteilma poistetaan ja raitisilma otetaan seinässä olevien läpivientien kautta. Ilmavirtojen sekoittuminen estetään sopivilla puhallussuunnilla.

Ratkaisu

Yksi pienehkö ilmanvaihtokone/laatta. Aina samanlainen olennaisilta osiltaan. Putket piilossa lattiassa, tuonti pinnalle reiällisen laatan tai laattojen välin kautta. LTO voi olla hoidettu myös nestekiertoisilla pattereilla tulo- ja menopuolella, hyödyntäen muutenkin olemassa olevia lämmitys- ja jäähdytysvesiverkostoja.

Perusteita

  • Ilmanvaihdon perustarpeet (ilmamäärä/m2 määrätyissä rajoissa, lämmöntalteenotto, suodattimien tyyppi, äänenvaimennus,
    säädettävyys) ovat enimmäkseen samoja useimpia rakennustyyppejä koskien eli samaa, modulaarisesti toteutettua ratkaisua voidaan käyttää lähes aina
  • IV-teho säädettävissä tilakohtaisen tarpeen mukaan, säästää energiaa ja minimoi melun
  • Yksinkertaiset ja koneelta ulos johtavilta osiltaan vakioiset putkitukset, ei putkia huoneistojen välillä -> tilaa säästyy, ei äänenkulkeutumisongelmia ym.
  • IV-suunnittelu yksinkertaistuu ja nopeutuu huomattavasti
  • Laatan muun rakenteen ansiosta tulo- ja poistoilmaputket otettavissa ylös eri paikoista ja muutettavissa myöhemminkin, jos huonejakoa halutaan muuttaa
  • IV-kone massiivisten rakenteiden sisällä -> hyvä äänieristys
  • Mahdollisuus käyttää pyörivää tai kosteutta läpäisevää kennoa, koska palvelee (yleensä) vain yhtä asuntoa -> parempi hyötysuhde pakkasilla eli silloin kun LTO:sta on eniten hyötyä, talvella suurempi ilmankosteus eli terveellisempi ilma
  • Vakiomallinen rakenne antaa määräedun valmistuksessa ja helpottaa huoltoa, varaosien hallintaa ym.

Tutkittavaa

  • Löytyykö markkinoilta kaikki vaatimukset täyttävää laitetta vai pitäisikö kehittää itse? Laite on ehkä ohjausautomatiikkaa lukuun ottamatta melko yksinkertainen ja automatatiikkaa olisi tässä tarkoitus kehittää hintaohjautuvaksi joka tapauksessa?
  • Tulo- ja poistoilmasuodatinratkaisut, erityisesti helpon vaihdettavuuden kannalta
  • Äänitekniikka, miten koneen vaippa ja putket tulisi vaimentaa, olisiko esim. matalat äänet läpi päästävä kankainen/reiällinen putken vaimennin tässä hyvä ratkaisu, koneen sijainti mataliakin ääniä eristävien kuorien sisällä huomioiden
  • Suodattimien järjestäminen, voiko tuloilmasuodatin olla kasetissa lattialuukun alla ja poistoilmasuodatin jo venttiilissä? Olisivatko ko. ratkaisut kuinka käytännöllisiä?

Tuloilma ikkunan/seinän vierestä pitkästä, kapeasta raosta, kanava samassa tilassa tai ”laatikossa” poikittaisviemärin kanssa. Vrt. alajakoinen ilmalämmitys.

  • Yksinkertainen ja vähän kanavistoa vaativa
    ratkaisu
  • Yhdistettynä tuloilman lämmitykseen/jäähdytykseen, nopeasti reagoiva ja ikkunan aiheuttamaa vetoa/liikalämpöä kompensoiva ratkaisu
  • Ilmanvaihdon hyötysuhde ja tilan lämpötilajakauma, eri tuloilmaelinvaihtoehdoilla, tuloilman lämpötiloilla ja lämpökuormilla?

Ilmanvaihdon ohjain, joka ottaa huomioon energian kulloisenkin hinnan. Asukas voi itse säätää tavanomaisen asetusarvon lisäksi sen, kuinka paljon asetusarvo riippuu energian tuntihinnasta ja hyväksymänsä iv-tehon huojunnan.

  • Ei riskiä liian pienestä ilmanvaihdosta, kun koko ajan kuitenkin pidetään yllä minimimäärä ja halvan energian aikaan joustetaan ylöspäin, ts. vaihdetaan ilmaa ”varastoon”
  • Tällä tavalla toteutettuna myös ilmanvaihto saadaan energian kysyntäjouston piiriin vaarantamatta terveyttä ja asumismukavuutta
  • Ks. vastaava lämmityksen ohjaimen kohdalla edellisessä diassa
  • Lisäksi, kuinka hyvin raikasta ilmaa pystyy “varastoimaan”?
  • Miten ilmanjaon tyyppi vaikuttaa asiaan?