Trendejä

En ole aivan hirveän suuresti kiinnostunut siitä, mikä sattuu olemaan muodikasta. Muoteja tulee ja menee. Tuntuu ajan ja rahan tuhlaukselta pyrkiä seuraamaan niitä, erityisesti silloin kun vanhaa pitää muodistaa vain osoittaakseen "pysyvänsä ajassa". Toisaalta muotien luoma tietty yhtenäisyys luo maailmaan jonkinlaista mukavaa jäsentyneisyyttä eli itse asiassa on silti hyvä, että jotkut muotia seurailevat. Aikakausia voi muistella muotien mukaan ja niin edelleen.

Nyt puheena olevassa aiheessa muodilla on kuitenkin merkitystä sikäli, että maailman suuret trendit on otettava huomioon ja toisaalta nitiä kannattaa hyödyntää. Jotkut trendit saattavat olla jopa pitkän päälle hyödyllisiä, jotkut ovat annettuina vastaan otettavia eli ne vain tulevat, halusi tai ei. Toisaalta aivan pöljiä trendejä en näe järkeväksi tukea edes menemällä mukaan niihin. Tässä välissä sitten tasapainoillaan.

Niitä trendejä, joihin pitäisi kyetä vastaamaan, niitä on lueteltu seuraavassa. Näitä sanoisin joko neutraaleiksi tai positiivisiksi.

Ihmiset muuttavat pienistä kaupungeista suurempiin. Kerrostaloasumisen suosio kasvaa. Toisaalta omakotitalon suomaa vapautta asumisessa arvostetaan yhä. Omakotitalon ja kerrostalon parhaiden puolien yhdistäminen onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän asukkaalla on halutessaan yksityisyyttä mm. äänieristyksen muodossa ja mitä kattavammin asunto on muokattavissa mieleiseksi. Oma piha on toivelistalla korkealla, mutta samoin myös hyvät palvelut ja joukkoliikenneyhteydet. Kaikille halukkaille nämä toiveet eivät fyysisistä rajoitteista johtuen voi toteutua, mutta kannattaa pyrkiä siihen, että mahdollisimman monille voisi.

Perhemuodot monipuolistuvat ja sen myötä vaatimukset asumiselle. Samaan suuntaan vaikuttavat myös monikulttuuristuminen ja eri elämäntyylien aiempaa suurempi sosiaalinen hyväksyttävyys. Eri perheissä tai yksineläjillä saattaa olla hyvin erilaisia tarpeita ja tottumuksia.

Toisaalta ihmisten itsensäkin saattaa olla vaikea hahmottaa ja päättää, mitä mahdollisuuksia asunnot tai muut tilat voisivat heille tarjota. Asiaan on kuitenkin tarjolla apua. Nykyiset helppokäyttöiset, kaikkien saatavilla olevat ja ilmaiset suunnitteluohjelmat mahdollistavat vaihtoehtoisten tilajärjestelyjen ja sisustusten omatoimisen ja helpon visualisoinnin. Tietenkin myös alan ammattilaisten tarjoamat suunnittelupalvelut tulevat edelleen kyseeseen.

Tulevaisuus on myös epävarmempaa kuin ennen. Esimerkiksi työpaikkojen pysyvyys ei ole enää itsestään selvää. Syy voi olla ulkoinen tai itsestä lähtevä, samapa se, muutoksia tulee. Siten mahdollisuus myydä asunnostaan vähemmän tarvittua tilaa tiukan paikan tullen pois olisi suotavaa. Ja sama toisinpäin. Verrattuna koko asunnon vaihtamiseen pienempään tai suurempaan, tämä on paljon helpompi tapa. Lisäksi varsinkin uudessa asunnossa voi säästää hankkimalla sen itselle riittävällä minimivarustuksella tai vastaavasti vanhassa tarpeettomia sisävarustusosia voi myydä pois. Asumiskulut kokonaisuutena eivät myöskään saisi ainakaan nousta, vaan varsin mielellään laskea.

Epävarmuutta on myös rakennusten teknisen laadun suhteen. Sisäilmaongelmat tai muuten vain remonttitarpeet lienevät valitettavan tuttuja. Kouluja, sairaaloita ym. joudutaan siirtämään tilapäisesti väistötiloihin. Näiden tilojen helppo uusiokäyttömahdollisuus vaikkapa asuinrakentamiseen ko. tarpeen päätyttyä olisi hyvin suotavaa.

Motorisoidun liikenteen määrää tai ainakin sen kasvua halutaan rajoittaa terveys- ja ympäristösyistä. Mitä helpommin sopivaksi muokattavissa oleva asunto on löydettävissä läheltä töitä, kouluja, läheisiä ihmisiä, itselle mieluisaa ympäristöä ym., sen parempi.

Pyöräilyn määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja se on suotavaa em. syistä. Tästä ja edellä mainitusta syystä, mahdollisimman helppo ja sujuva pyöräpysäköinti on tarpeen.

Sama sujuvan käytön tarve pätee myös rollaattoreihin, lastenvaunuihin ja muihin ”pieniin pyörällisiin laitteisiin”. Kätevimmin asia onnistuu, kun näiden pysäköintipaikka on suoraan asunnon yhteydessä ja hissi on sen verran suuri, että em. laitteet saa kuljetettua sillä. Heikosti liikkuville apuvälineiden oleminen käsillä heti tarvittaessa on kriittistä omatoimisuuden ylläpitämiseksi. Muille kyse on arjen sujuvuudesta, jota sitäkin yleisesti suuresti arvostetaan. Kyseisten, kullekin sopivankokoisten pysäköintipaikkojen/varastotilojen toteuttamisessa muuntojoustosta on suurta etua.

Asuntoa halutaan huoltaa itse yhä vähemmän, tarvittavat toimet voivat olla ostopalveluja. Mm. yhtiömuotoiselle kaupunkipientaloille on kysyntää tämän vuoksi ja siksi, että siinä voivat yhdistyä oma piha ja hyvä sijainti. Tarkka ja kullekin sopiva tilankäyttö ovat tässä(kin) olennaisia tekijöitä.

Rakentamisessa pyritään enemmän tehdasvalmisteisuuteen. Syitä ovat kosteusriskien vähentäminen, rakentamisen laadun varmistaminen, skaalaedut, osaavan työvoiman saatavuus, rakentamisen nopeuttaminen ja kokonaistaloudellisuus. Tuotantoa pyrittäneen automatisoimaan. Tätä edesauttavat pitkät sarjat vakiotuotteita. Tämä ei saisi kuitenkaan johtaa ympäristön yksipuolistumiseen, kuten pääsi käymään 70-luvulla. Hiukan samaa ongelmaa on mielestäni nykyäänkin, vaikka se vakiomalli eli "vaalea, parvekkeiden ja joidenkin tummien pintojen hiukan elävoittämä laatikko" onkin sinänsä miellyttävämpi kuin karuimmat betonielementtitoteutukset aiemmin.

Puurakentamisella on sosiaalista, poliittista ja teknistä nostetta.
Tämän rakenteen vaatimuksiin puu sopii erinomaisesti. Esimerkiksi kevytbetoni sopisi ominaisuuksiltaan ehkä teknisesti myös moniin vastaaviin tarkoitukiin, mutta puun ekologisuus, hyvä työstettävyys, luontainen lujuus ym. tekevät siitä kuitenkin ehkä parhaan valinnan.

Energiantuotannon ympäristöhaittojen vähentämiselle on kova paine. Tuulivoima on nyt jo monin paikoin halvin sähköntuotantomuoto ja aurinkoenergialla on valtava potentiaali. Kun tähän liitetään vielä ydinvoima, tuotantopaletti on sellainen, että taloudellisesti kannattavinta on tuottaa kullakin niin paljon kuin mahdollista. Pääomakulut ovat suuret mutta muuttuvat kulut pienet. Tuotantomuodot siis muuttuvat siten, että joustokyky kulutuksen ajoituksessa on suotavaa. Edulliset, integroidut ja helppokäyttöiset ratkaisut kuitenkin puuttuvat. Jos näiden yleistymistä voi edistää vaikkapa teknisen standardisoinnin keinoin, se tulisi tehdä.